Oikeestan mun syrran nimi on Solo, mutta se on niiin hyvä remuamaan, että sitä vois kutsuu Remuks yhtä hyvin! Tänään mamma repi mut taas lakanoista ihan säädyttömään aikaan ja meni ite ulos. Sitte se tulikin Solon kanssa. Pisteltiin heti matot vinoon niinku asiaan kuuluu.

Solo otti mun paukkunarun (se on paukkunaru siks, että sitä kuuluu hakata lattiaan pam-pam-pam) eikä meinannu antaa sitä pois millään. Pahuksen likka!

Vähänks otti päähän, mut sit me leikittiin kaikkii kivoi leikkei.

Leikisti mä kaaduin, vaiks en mä oikeesti kaatunukaan. Välillä me haukuttiin ikkunalla ohikulkijoita. Mami sano, että stereona haukku kuulosta paaaljon paremmalta, mitä mieltä me ittekki oltiin. Yksin kun räkyttää, se kuulostaa ihan hyttysen ininältä verrattuna tsereoihin.

Sit me pidettiin taukoo ja mentii soffalle.

Pyysin Soloo nukkummaan mun viekkyyn ja kyl se tulikin, mut otti sen pahuksen narun mukaan. Eihän siitä mitään tullu, kunhan hetkeks rentouduin. Tossa alakuvassa mä just rentoudun.

Välillä oli tullu valoisaa ja mentii pihalle. Sielläkin oli pakko pitää vähän ohikulkijoita silmällä ja räksyttää aidalla. Kyllä ne varmaan vapisi ja pelkäs, että me tullaan läpi aidan. Sitähän mammakin aina pelkää eli varmaan kaikki aikuiset on sellasii pelokkaita.

Systeri on jossain oppinu taklaamaan, mä en vaan tajuu missä! Ton pallonki se sitten nappas multa kuin tyhjää vaan. Lopuks me vaan juostiin.

Sitten Muumimamma haki Solon pois ja mun tuli sitä heti ikävä. Mä vedin kyllä parin tunnin torkut ja rupesin sitten vasta ikävöimään. Että mä olin ventti! Sit mä kuuntelin aikuisten juttui, niin voi olla, että Solkku tulee ens viikolla taas! Ihquu.