Nyt mulla ei oo kulkusen kulkusta, mutta eipä oo enää tikkejäkään! Eikä enää tötsää päässä. Juhlan kunniaks käytiin paluumatkalla klinikalta Mestaripalvin kautta ja ostettiin kassillinen luita! Ne on ihanii ja nyt niitä saa syötyykin, kun ei oo tötsäestettä. Ainokin sai yhen, kun ootteli meitä kiltisti kotona. Ihan pienen kylläkin, ne isommat on varattu mulle.

Oon laihtunut kymmenes päiväs 400 g, mamman mielestä oon vähän liian hoikka poika, mutta eiköhän ruoka ala maistuu, kun pääsee taas normaaliin päiväjärjestykseen, tässä tapauksessa normaaliin päiväepäjärjestykseen.

Vähän eilen jo harjoteltiin tötteröttä, kun otin sohvalla torkut. Mamma kuvas.

Ainuli oli seurana.

Sit mä heräsin ja se olikin tavallaan unta, että nukun ilman tötteröö.

Elämä on ihanaa! Paitsi et mamma lähtee trimmattavaks eikä ota meitä mukaan. Oltas sentään asiantuntijoita.