Ansa & Tauno

Ansa Ikonen ja Tauno Palo tapasivat toisensa ensi kerran Koiton teatterissa, mutta työtovereita heistä tuli vasta kesällä 1935.[35] Tuolloin alettiin kuvata elokuvaa Kaikki rakastavat. (EDIT: lähde Wikipedia).

Me kuultiin, kun ihmiset puhu näistä Ansasta ja Tauskista ja me ruvettiin heti suunnitteleen, että me suudellaan vielä paremmin kuin ne kaks! Ja ne oli jo tosi hyviä.

Heti ruvettiin reenaamaan (parhaat reenit, voittaa mamman seuraa-istu-maahan .-jutut mennentullen).

Tää on niinku sit Koiton teatteri vuanna 2010, pääosissa Aldo ja Waino no eiku Waldo ja Aino - mä tietty ekana, koska oon ensirakastaja. Kuka niitten kuuluisien ensirakastajien kilkuttimia on käyny muuten tsekkaamassa? Hah!

Aino sano, et näin se menee lehvassakin, toinen tulee vähän korkeemmalta ja se alempi antautuu täysin! Mä rotestoin välittömästi, ja sanoin, et ensirakastaja tulee aina ylempää.

Vaihdettiin sit asentoo ja sain jo aikas tauskimaisen otteen Ainosta.

Mamma luuli olevansa joku ohjaaja ja kiljasi, ettei suudellessa purra toisen nenää muuta kun ihan vähän ja leikisti. No oikei, otetaan tää kohta uusiks!

Ja eiks taas! Aino tunkee sen klyyvarinsa mun suuhun! Oo siinä sitten sankarii. Sit se kiljasi tohon päälle ja mun mielest se oli hyvä, pitää gimman nyt joku ääni päästää, kun oiken on kivaa. Mut ei kelvannu ohjaajalle.

Oon ny siinä joku sankker.. ei ku sankari, kun mikään ei kelpaa. Lisäks mul on kynsiki kipee, kun mami vähän leikkas kannuskynttä aamulla. Ei se oo paha juttu ja yöks mä saan ton siteen jo pois. Kiitti muuten Ellu-mammalle ensiavusta!

Me väsyttiin tohon vilmaukseen, ja mä sanoin Ainolle, et ota kuule mua takaa kiinni, ni vedetään ihanat unoset. Niinku jossain heinäladossa Koiton teatterissa vuanna 1935. Olinkohan mä sillon jo olemassa?

Ekaks se piti mua kaulasta kiinni, mut niinku ne kuvaajat on, se kohta myöhästy, takatassu jäi vaan mun selän päälle.

Kunnes Ainsku huomas, et pöydällä on namipurkki ja samantien se oli hipihereillä! On se semmonen Aino Ahne! Sen takii se kulkee koko ajan mamman perässäkin, kun se yrittää olla niiin kiltti, et sitä namii sit kans irtois.

Kivaa meillä oli, mut mä olin ehkä vähän väsynyt ensirakastaja, kun olin käyny kattos sukulaisii Muumitalossa. Siellä oli kylässä mun verrattoman frekki serkkupoika Leo, joka tykkäs, et hän antaa serkkusedälle heti nokkiin. No sen tietää, mitä semmosest seuraa - mahtaaks kundil olla edes kolmee kuukautta täynnä? No kai just ja just! Sololle muuten terkkuja, se on mulle edelleeki se number ONE!