Aamulla mä heräsin ihan tavallisesti eli pieksin tapani mukaan Ainon vähän niinku ihmiset aamulla pesee hampaansa.

Sitten se sai jotenkin jonku aamuherätyksen ja mä olin vähällä jäädä alakynteen!

Tää mimmi alkaa kehittyä ja on valitettavasti oppinut edes joissain tilanteissa puolustautumaan. Törkee ämmä, jos suoraan sanotaan.

No sit mammakin nousi ylös, kun oltiin tarpeeks usein tökätty sitä jaloilla palleaan. On muuten hyvä temppu, siinä raavaskin mies herää - mammarasta puhumattakaan!

Tän yläkuvan takia mun täytyy tunnustaa yks pikkujuttu, mä oon vähän näitä SM-miehiä. Jos Ainuli joskus mua oikein pieksee, niin mä puren vaan patjaa tai tyynyä. Tuntuu tosi hyvältä.

No, sitten mut kuitenkin vietiin Ainon autoon (punanen!) ja vietiin Naantaliin. Luulin, että pääsen flirttaileen sen tyttöporukan kanssa, joka siellä asuu. Hajuista päätellen niitä oli neljä. Katin kontit, mä jouduin (tai pääsin) sellaselle rimmipöydälle ja siitä lähti viimisetkin karvat. Oli kyllä tosi kiva se Janette, joka rimmas. Sain suukotella sitä aina vähän väliä ja ihan siks, kun se oli niin kiva, mä jaksoin kaks tuntii siinä pöydällä. Välillä tuntu niin kivalta, että pää notkahteli seistessäkin ja silmät vaan tuppas lupsumaan kiinni!  Vantastinen nainen, taidan lisätä sen mun kaverilistaan, joka kyllä jo tuppaa oleen aika pitkä!

Tulos oli kuitenkin tämä, mitä mammakin jo oletti. Rotuyhdistyksen vaihto edessä mulla ja mun systerillä. Dalmis.

Aika cool homma kuitenkin, tuntu heti viileemmältä! Mulla oli kuulemma muinoin olemassa ollut pohjakarva jääny johonkin helteen jalkoihin ja nyt sitä pitäs kasvatella tässä uudelleen ennen talvee. Toivottavasti se kasvaa, muuten joudun neiteileen rotsi päällä heti, kun eka pakkaset tulee. En kyllä rupee sellaseen!