Joskus meidän henkilökunta yrittää hämätä meitä ja ne kutsuu meitä Ykköseks ja Kakkoseks, kun ne puhuu keskenään. Päivän tärkeimmät jutut menee niinku "Kakkasko Kakkonen? Ai, hyvä. Ykkönen ei."  Ne pitää meitä niin torvina, ettei me tajuta, että mä olen Ykkönen ja Aino on Kakkonen. Hyvä nimi mulla, mutten haluis olla ikunen kakkonen niinku Ainuli-rassukka. Ja Mietaa.

Tossa kuvassa meiltä on just lähdetty, mitä me ei kumpikaan siedetä yhtään. Heti kaamee rähäkkä, että "takasi ja sassiin!". Mut ei ne ihmiset tuu yleensä. Sit me istutaan vaan surullisina ja katotaan, että sinne mänivät, mukavat immeiset.

Noi tahrat eli taideteos ikkunassa syntyvät oheistuotteena. Mamma sanoo, että meillä on korttelin eniten pesty, mutta tahraisin ikkuna. Kuolaa lasilla, eihän se oo paha asia?

Tämmösiä mietin tänään.