Nyt mä oon sit aika ylpee! Tänään mamma kaivo kaapista semmosen virkapuvun mulle. Se vastaa niinku jotain suoritettuu tutkintoo tai semmosta! Mun mielestä se sopi mulle tosi upeesti ja sit me mentiin kävelylle.

Siis miks mun pitää käyttää semmosta virkapukuu, vai? No siks, kun mamma varmaan pelkää kaikenlaista ja nyt se voi olla varma, et mä suojelen sitä ja muut pelkää mua. Se puku on tämmösen näkönen:

Vähän siinä on tollasta väljyyttä, mutta voinpahan sitte syödä rauhassa enemmänkin. Kun me oltiin lenkillä ja mulla oli toi rät... eiku univormu käytössä, mammaa nauratti ihan hirveesti. Varmaan se näki jossain jotain hauskaa. Ja kaikki ohikulkijat olivat hirveen ystävällisiä. Siitäkin jo tietää, et ne pelkäs mua ja mun militääriluukkia.

Muutenkin meillä olosuhteet vaan paranee! Kun meillä on olkkarissa se sisustuselementti, jota myös koissuhäkiksi kutsutaan ja se on just yhen ikkunan edessä, pappa alko askarteleen ja kiinnitti siihen levyn ja sen levyn päälle maton. Nyt meidän koiratelkkari näyttää kaiken ihan yks yhteen ja kuvaruutu on ainaski yli kuuskyt tuumaa.

Ja kun siihen häkkiin saatiin lopultakin katto, aloin myös nukkuu siellä iltasin. Se on kovin kodikas.

Lopuks vielä varmennus siitä, että Jukka-eno antaa ruokaa sille pikkujäppiselle.  Huomenna me varmaan nähdään se!