Tänään oli apsoluuttinen lumipäivä, mikä oli kivaa. Jo aamulla mamsku meinas lähtee Ainon kans lenkille, mut mä ilmotin heti, et kyllä mä hoidan tän jutun ja nappasin Ainon taluttimest kii. Ai jaa, se olikin se villapaidan kaulus...

Me tanssittiin semmoset aamutangot siinä sitten, kun hyvään alkuun päästiin.

Näin ne arkentiinalaisetki taivuttelevat neitokaisiaan! Mä osaan!

Mut joteski se arkentiinalaisten touhu näyttää paremmalta kuin tää tässä alakuvassa. Mä olin varmaan liian kiihkee. Veikkaisin.

Tuskin oltiin saatu otettua aamupäivänokoset, kun mami jo nappas mut autoon ja sitte huristeltiin jonnekin kauheessa lumipyryssä.

Me oltiinkin matkalla rimmauttamaan mua! En tykänny tällä kertaa niin paljon ku ennen. Joteski otti välillä päähän ja mä olin ressaantunu. Silti, oli se rimmari edellenkin kiva ja söpö. Ens kerralla mä oon varmaan jo paaaljon vähemmän hermostunu. Mä tein reffit sen neiti Söpön kanssa heti alkuvuodeks. Mä kasvatan meille karvakerroksii! 

Illalla ippä oli vievinään mut lenkille, mut me tultiin kuin raketit takasin, kun oli niin superkauhee myrsky. Mamma ja Aino nauro meille, niil oli lenkillään hirveet vermeet päällä eikä ne paleltunut kai sitten. Oli mullakin talvirotsi, mut papi sano silti, et ei oo valkosen koiran keli ollenkaan.