Nysse sitten kävi! Meidän vietiin hoitoon mooooneks yöks. Kökötettiin pahaa aavistamatta autossa, kunnes tultiin semmoseen paikkaan, josta me on joskus haettu Aino meille.

Siellä oli Tiina, Riina, Tuksu ja muitakin. Tiina oli se, joka piti meistä huolta, ei siis koissu itte, vaan mukava naisihminen. Sitten mami ja papi vaan lähti ja me asetuttiin taloks. Mitäpä siinä muutakaan, kun meiltä ei kysytty.

Samana viikonloppuna sinne ihan Himoksen laitamille kokoontu Ainon sisaruksia niin, että viidestä oli neljä paikalla. Aika metka juttu. Mä pidin Ainosta huolta, mamma rillutteli pitkin Venäjää ja isi remppas paikkoja meillä. Siis sellaisii, jotka ei kyllä olleet meidän rikkomii. Ei varmasti ollut.

Eilen meidät sit haettiin pois ja kyllä tuntu oudolta. Mulla meni korvatkin ihan vinksalleen ja pysyi melkein koko matkan. Vasta kotipihalla me saatiin oikeesti morjenstaa ja kun mami meni kyykkyyn, me kaadettiin se Ainon kaa. Mukkelis makkelis se pyöri pitkin pihaa, mut se nauro vaan.

Me nähtiin sit muutama kuva siitä Pietarista, jossa mamsku oli käynyt.

Se oli siinä sitten, se reissu. Nyt me jo räksytetään ikkunassa ohikulkijoille ja ollaan niinku ei oltaiskaan.

Tiinalle kiitos meidän hyvästä hoidosta !