Ette kyllä helpolla usko, missä me oltiin torstai-iltana! Me oltiin siellä samalla linikalla, jossa mä pääsin niistä rasittavista kilkuttimista. Ja siellä oli koko suku metsäsikaa myöden. Oli Lego, Solo, Totti, Topi, Jade, Lupe, Rasmus, Väiski, Aikku ja minä. Joku puuttuu, mutta kun mut laitettiin siihen klinikan luksushuoneeseen joksin aikaa, en pystynyt havannoimaan ihan kaikkea.

Se Eva-lääkäritäti ja Ellu-täti ovat  niin hauskoja, että mua vaan nauratti koko tutkimuksen ajan. Hassuja juttelivat . Lopputulos oli, että Ainon ja mun silmät ja polvet on ihan okke. Se on hieno juttu! Samoin kävi kaikille serkuille, siskoille ja muille sukulaisille.

Perjantaina mentiin Littoisiin rähjäämään. Siellä oli taas kaikki sukulaiset. Ja meidän mummi vaan jaksaa sanoa, ettei kukaan käy!  Tossa Jukka-eno karjasi, että riviin,  järjesty!

Ja mehän vanhaa uffaria totellaan heti, varsinkin jos sillä on namit kädessä.

Otso alko vähän komennella Ainoo,  ja mua vähän harmittil  Ja näin siinä kävi.

Oli Otso hiljasta poikaa, vaikka sillä alkaa olla enemmäm voimaa ja elopainoa kuin Aikulla ja mulla.

Kivaa oli silti ja kyllä me siitä Otsukasta tykätään hirveesti, varsinkin Aino on sen fani.

Tossa alhaalla mä oon jo kotona ja vahdin Hähäheikkilää.