Huhhuh, mikä päivä! Me ei lähdettykään Silmukkametsään, vaan mentiin kauemmas, ns. Ämmänmettään. Mami väittää, että rusakkokin kadehtis, kun saan "saa mennä" -jutskan korviini. Ainuli tulee pallopylly keikkuen aika hyvin perässä.

Matkalla sinne mä näin auton ikkunasta koirulin, jolla oli jotain ihme vempaimia kaulassa. Nostin rähäkän ja mamma pysähty, mutta sano sitten, et se on ajossa. Ajokoira se olikin ja aika hienska sellanen. Sillä oli gepsi kaulassa eikä se ois pysähtynyt mihinkään.  Noo, me mentiin sinne metsään ja vähän ajan kuluttua Aikku äkkäs, että siellä on mies. Se oli tooosi vanha setä, jonka roteesistakin puuttu vähän jotain, mutta sillä oli maastopuku päällä ja joku kivääri olalla. Ja se kehtas nauraa meille, vaiks me oltiin ihan hurjina! Se kuitenkin namitti (mamin nameilla) meidät rauhallisiks ja mamma jutteli sen kivan miehen kaa. Kävi sitte selväks, että se autotien vieressä juokseva koiru oli sen ja aikas kaukana meidän paikasta - siinä ei auttaneet satelliitit eikä mitkään. Myöhemmin me kuultiin sen ajokoiran haukku eli kait kaikki oli mennyt hyvin. Kerran se setä puhalsi koirapilliin niin, et me Aikun kaa lähdettiin vielä perään, mut  mamin pilli plus broisku-valkosipuli-vihannes-jauhiskuutiot veivät voiton.

Tossa alakuvassa mä vaan tarkkailen, miten mettässä menee ja ettei vaara uhkaa.

Aikkupaikku pitää taukoa (ja istuu yleensä mamman sienilöytöjen päälläe hihii).

Täs kuvas mä funtsin, miten saisin liritettyä mammaa niin, etten tuliskaan sen luokse, vaiks sil on sitä broisku-valkosipuli-vihannesmössöä kuutioituna namipussissa. Se oli aika vaikee juttu ja huonostihan siinä kävi.

Mä en edes snaijannu, et me oltiin jo ihan lähellä autoa ja mamma teki "lihapiirakkapolun" ! Oli onneton napannut itelleen kaupasta lihiksen ja teki meille polun pienistä palasista sitä. TAAAS meitsi möhli ja meni halpaan. Hihnassa oltiin ja A. Tyhmeliini tietty jo odotti meitä kilttinä autolla. Voi noit likkoi!

Nyt ollaan kyl molemmat koirat niin poikki, että huomenna ei mihinkään metsään, pliis! Kotimatkalla poikettiin mummolaan ja mä pääsin vähän repiin Otsukan korvia ja viilentään itteäni lintujen juoma-altaassa.

Nyt en mä taaskaan saa kuvaa tähän, mut mä teen huomenna edit -jutskan, jossa mä makaan siinä Kupittaan Saven maljassa.

EDIT:

 Tossa mä otan semmosen ns. "varpuskylvyn" samalla tavalla kun lintuset tekee. Mutku siinä oli vettä kert, niin miks mä ein ois mennys siihen?