Tämä on täysin tuulesta temmattu, "kuvitteellinen" stoori, jonka mami käski mun laittaan blogiin.

Esiintyjät: Aino, Waldo, Mami

Kello on noin kahdeksan aamulla; mami haukottelee, vetää rytkyt niskaan ja tulee alakerran portaille. Aino kipaisee heti siihen ja ottaa pannan ja taluttimen niskaansa. Saa luvan mennä ulos odottamaan. Waldo juoksee jo avonaisesta ovesta ulos ja tulee vasta, kun Mami on hakannut kolme kertaa kämmentään rappuja vastaan. W. ottaa vastahakoisesti pannan kaulaansa, koska siitä ei enää saa namia. Palkka on siinä, että ylipäänsä pääsee lenkille.

Ulkona:

Aino: "Räyhhh! Älä jätkä ota mun taluttimesta kiinni! Prrkl..., räyhhh!"

Mami: "Rauha, heti nätisti!"

Waldo: "Mutku tää on niin kivaa! Koko yö on vaan nukuttu paitsi silloin kun sanomalehti kolahti laatikkoon!"

Mami: "Nätisti ulos portista nyt"

Portin ulkopuolella Aino ja Waldo vetävät Mamia kuin kivirekeä - lääh, puuh. Sitten puistossa A. pisulle kävelytien vasemmalle puolelle, W. oikealle. Mami on repeämäisillään, niin henkisesti kuin vyysisestikin. Sitten alkaa yhteinen retki, joka menee näin:

Aino: "Waldoo, tuolla haisee joku hyvä! Tuu haistaan"

Waldo: "Joo, mä tuun, mut oota, et mä oon haistanut tän jutun valmiiks. Ai, sä tulitkin haistaan tätä samaa. Hyvä. Nyt mennään sinne sun hajupaikkaas"

Aino: "Tää sun hajupaikkas on ihan syvältä; se on sen Kottosen kakka, emmä semmosii haistele".

Waldo: "Ei oo hääppönen tää sunkaan hajupaikkas, täs on olleet Saba, Peukku, Sisu ja naapurin Sofi. Pöhh!"

Molemmat: "Nyt rynnätään tonne, vaiks siel ei mitään ookaan. Jooo, mennään, rynnätään sitte takasi, missä sielläkään ei mitään ole. Eiku nyt mennään takasinpäin, multa unohtu yks haistelu.

Aino "Kiva, mennään takasin päin!"

Mami huutaa: "Eiiii, nyt loppu kakarat, riviin 'järjesty!'

A ja W saavat namit ja kulkevat n. 2 s mamin vierellä nätisiti. Sitten:

Waldo: "Oiiiii, tuolla on ihana tytsy, tuolla noin"

Aino: "Pidä tytsys, mä annan tolle pallopää frisoonille turpiin sillä aikaa"

Waldo: "Ainoo, mulla on kakkahätä!"

Aino: "No kakkaa sitte, ihan vapaasti. Voi ei, nyt mullekin  tuli enkä mä millään ehtis!"

Molemmat kakkaavat ja mami saa kerättyä molemmat jätökset ympäristöystävällisesti samaan pussukkaan.

Käännytään kotiinpäin, W vasemmalle ja A oikealle, kun kaks reittiä on selkeesti mahdollisia. Oikaisu nurmikon yli olisi paikallaan, mutta A. lyö tassut asfalttiin ja ilmoittaa:

"Ja minähän en tassujani tommoseen märkään ruohoon laita!"

Waldo: "Mamis, tosijätkät menee vaikka kahlaten yli nurtsin"

Mami: "Eiiii, Aino tänne, vaiks tassulit kastuu; no okei, Waldooo, tuu pois sieltä nurtsilta".

Kun jengi saapuu kotiin, tulee aamiaistarjoilu ja mami vaipuu uupuneena sohvalle ja toivoo, että sais nukkuu vielä moonta tuntia. Mut ei se saa, kun me koissut on päätettty jotain ihan muuta.

Tässäpä tämä.

Oltiin mummin kodissa tänään oikein porukalla. Kuvakavalkadi ilman tarinaa, kertokoot puolestaan.

Musta tuli taas kevyellä ärhentelyllä kukkulan kunkku. Tai ainaski mummin rappujen kingi!